Mikä on ketoosi ja kuinka se toimii?

Ketoosi on tila, jossa aivot käyttävät hiilihydraattien rajoittamisen seurauksena ensisijaisena energianlähteenään rasvaa glukoosin sijaan. Mistä syystä tällä kehon polttoaineen muutoksella voi olla terveyteemme suotuisasti vaikuttavia seurauksia ja kannattaako sitä tavoitella?

Ketogeeninen ruokavalio, ketoosi sekä ajoittainen paastoaminen eivät ole evoluutiobiologian näkökulmasta mikään tuore keksintö. Tämä johtuu siitä, että kauan sitten muinaisihmisellä ei ollut ruokaa saatavilla jatkuvasti.

Ravintoa saatiin silloin kuin metsästyksen suhteen kävi onni tai mikäli sattui löytymään hyvä apaja marjoja, juuria ja sieniä.

Alun perin kyseessä on siis meille varsin tavallinen ruokavalio sekä rasvaa polttava aineenvaihdunnan tila, johon olimme tottuneita. Koska elimistömme ei tänä päivänäkään merkittävästi eroa savannilla eläneiden esi-isiemme elimistöstä, on ketoosi yhä tilana ihmiselle luontainen.

Ketogeeninen ruokavalio ei ole uusi keksintö.

Modernissa nyky-yhteiskunnassa olemme kuitenkin kehittäneet ravintomme saamisen ja hankkimisen niin helpoksi, että ruoan jatkuvasti saatavilla olemisesta on tullut normaalia.

Myös ruoan laatu on muuttunut radikaalisti – se eroaa paljon siitä, minkälaista ravintoa elimistömme on aikojen alussa kalibroitu hyödyntämään ravinnokseen.

Tästä syystä ketogeenisellä ruokavaliolla ja ketoosilla voi olla yksilöstä riippuen monia terveydelle suotuisia vaikutuksia.

Miten ketoosi toimii?

Kuten aiemmin on mainittu, ketoosi on tila, jossa aivot käyttävät ensisijaisena polttoaineenaan rasvaa glukoosin sijaan. Sokerista ja hiilihydraateista muodostuu veressä glukoosia (verensokeria). Rasvasta taas syntyy maksassa ketoneita (energiamolekyylejä) glukoosin saannin rajoittamisen seurauksena.

Ketonit kiertävät verenkierrossa toimien tietynlaisena optimaalisena polttoaineena aivoille ja elimistölle.

Mitä vähemmän syömme sokeria sekä hiilihydraatteja, sitä vähemmän haimamme tarvitsee tuottaa insuliinia verensokerin tasaamiseksi – ja mitä vähemmän insuliinia on, sitä enemmän maksa tuottaa ketoneita.

Kuinka ketoosi alkaa?

Ketoosiin päästäkseen on kaksi keinoa. Ensimmäinen niistä on ketogeenisen ruokavalion noudattaminen. Nyrkkisääntönä on nauttia ravinnon kautta saatava energiansa hyvien rasvojen, proteiinin sekä hillityn hiilihydraattimäärän avulla.

Suosi mahdollisimman puhdasta ja prosessoimatonta ruokaa. Sellaista ruokaa, mitä esi-isämme ovat aikanaan syöneet.

Pasta, peruna tai perinteiset leivät eivät ole ketogeenistä ravintoa.

Toinen tapa on paastoaminen, jonka saloihin kannattaa perehtyä hieman laajemmin ennen kuin lähtee toteuttamaan sitä käytännössä. Keskityn tässä kirjoituksessa kuitenkin enemmän ketogeeniseen ruokavalioon ketoosiin pääsemisen tapana.

Luonnonmukainen ruoka on terveyttä tukeva vaihtoehto.

Ketoosin hyvät vaikutukset

Henkilökohtaisesti pyrin lähestymään ketogeenisen ruokavalion hyötyjä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta, en niinkään painonhallinnan kautta. Toki monelle lienee iloinen uutinen, että ketoosissa kehomme polttaa energiana myös kehomme varastoimaa rasvaa, jolloin omalle keholle optimaalisen hyvinvointipainon saavuttaminen helpottuu.

Ketoosilla on todettu olevan monia elämänlaatua parantavia terveysvaikutuksia. Ketoosin on todettu mm.

lisäävän kognitiivista suorituskykyä
lisäävän jaksamista arjessa energian jakautuessa tasaisesti pitkin vuorokautta
ehkäisevän kakkostyypin diabetesta ja metabolista oireyhtymää
parantavan oppimiskykyä ja muistia
lisäävän rasvanpolttoa ympäri vuorokauden
hillitsevän nälkää (ketonit jarruttavat nälkähormoni greliinin muodostumista)
parantavan mielialaa
vaikuttavan nuorentavasti ikääntyviin aivoihin

Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, on saatu selville, että ketogeeninen ruokavalio saattaa yksilöstä riippuen tarjota apua Alzheimerin taudin kohdalla.

Alzheimerin taudista kärsivän henkilön aivot eivät välttämättä kykene hyödyntämään ravinnosta saatavaa glukoosia energianlähteenä yhtä hyvin kuin ketoneita. Ketogeenistä ruokavaliota noudattamalla toimintakyvyn ylläpitäminen saattaa olla helpompaa kuin runsaasti sokeria ja hiilihydraatteja sisältävää ruokavaliota noudattaen.

Tutkimukset ovat vasta alkuvaiheessa, mutta tutkijoiden mukaan alustavat tulokset ovat toivoa herättäviä. Lisää tutkimuksesta pääset lukemaan artikkelin lopusta löytyvästä linkistä.

Myös vaikean, lääkkeisiin reagoimattoman epilepsian hoidossa lapsilla ketogeeninen ruokavalio on tarjonnut apua. Linkki lisätietoihin löytyy artikkelin lopusta.

glass, bottle, oil-4108085.jpg — Kaikkia öljyjä ei kannata katsoa kieroon.

Monelle meistä on tuttua kärsiä väsymyksestä sekä alhaisesta energiatasosta, mikäli käytämme ravintonamme paljon hiilihydraatteja ja sokeria sisältäviä ruokia. Mielitekoja ja makeanhimoa on runsain mitoin, lisäksi voi olla jatkuva tarve napostella nopeita hiilihydraatteja jaksaakseen koko päivän.

Olo voi olla ärtynyt ja kärsimätön, eikä hermo meinaa pysyä kasassa.

Ketogeeniselle ruokavaliolle siirtymisen jälkeen harva enää kokee edellä mainittuja oireita – ei ainakaan samassa mittakaavassa.

Mikään ruokavalio ei tietenkään poista elämän yllättäviä stressitekijöitä sekä yleisesti huonoja päiviä, mutta laadukkaalla ja elimistöllemme sopivalla ravinnolla voimme ainakin pienentää kokonaiskurjuuden määrää.

Siirtymävaiheen vieroitusoireet

Kyllä, vieroitusoireet. Sokeri ja hiilihydraatit koukuttavat elimistöämme tehokkaasti. Siksi ketogeeniselle ruokavaliolle siirryttäessä on todennäköistä, että tulet kokemaan vieroitusoireita. Tilaa kutsutaan myös ketoflunssaksi, sillä oireet muistuttavat vilustumista.

Kehon tottuessa, toisin ilmaistuna adaptaatiovaiheen päättyessä, toimintakykysi palaa ennalleen ja suurella todennäköisyydellä entistä paremmaksi.

Yleisiä vieroitusoireita on lueteltu alla olevassa listassa. Niitä voivat olla mm.

päänsärky
väsymys
aivosumu
ärtymys
keskittymisvaikeudet
pahoinvointi
huimaus
lihasväsymys
unihäiriöt

Tuleeko kaikille vieroitusoireita?

Koska olemme biokemiallisesti ainutlaatuisia kokonaisuuksia, on mahdotonta sanoa, kuinka voimakkaina kukin mahdollisia vieroitusoireita tulee kokemaan.

Osalla oireilu voi olla hyvin lievää kun taas osa saattaa kokea rajuakin fyysistä epämukavuutta ja huonovointisuutta aina masennusta muistuttaviin oireisiin asti. Jotkut kokevat myös sydämentykytystä sekä lihasten nykimistä.

Vieroitusoireet eivät kuitenkaan kestä ikuisesti ja niitä voi yrittää hillitä pitämällä nesteytyksestä sekä elektrolyyttitasapainostaan huolta.

Suuri osa saamastamme suolasta tulee nykyään leivästä, pastasta sekä muista runsaasti hiilihydraatteja sisältävistä ruoista, joten suolan saantiin adaptaatiovaiheen aikana kannattaa kiinnittää huomiota. Kannattaa suosia puhdistamatonta meri- tai himalajansuolaa.

Koska elimistön muutosprosessi ketoosiin siirtyessä lisää virtsaneritystä, saatat joutua ravaamaan vessassa useammin. Tästäkin syystä huolehdi nesteiden ja suolan saannistasi erityisen hyvin, kunnes keho on tottunut uuteen tilanteeseen.

Sopiiko ketoosi kaikille?

Lähtökohtaisesti ketogeeninen ruokavalio ja siitä seuraava ketoosi sopii suurimmalle osalle meistä. Joitain poikkeuksia kuitenkin löytyy.

Mikäli sinulla on ykköstyypin diabetes, verenpainetauti tai imetät parhaillaan, on tärkeää konsultoida aihealueeseen perehtynyttä lääkäriä tai ravitsemuksen ammattihenkilöä ennen ketogeenisen ruokavalion aloittamista. Ruokavalio tulee muuttaa lähtötilannettasi vastaavaksi ja juuri sinulle sopivaksi.

Imettävien henkilöiden kohdalla ravintoaineiden saanti kannattaa turvata sallivammalla vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, sillä he menettävät rintamaidon kautta paljon sokereita.

Hiilihydraattien määrää ei siis kannata liian tiukasti imettäessä rajoittaa, jotta vältetään vaarallinen, ketoasidoosiksi kutsuttu tila.

Imettävän on turvallisinta välttää tiukkaa ketogeenistä ruokavaliota turvatakseen ravintoaineiden saannin.

Ketogeeniseen ruokavalioon perehtynyt lääkäri avuksi

Koska ketogeeninen ruokavalio todennäköisesti laskee verenpainetta, verenpainelääkitystä käyttävien henkilöiden on hyvä keskustella asiaan perehtyneen lääkärin kanssa tilanteesta. On mahdollista, että lääkkeen annoskokoa on tarpeen pienentää.

Insuliinihoitoisen diabeteksen kohdalla on tarkkailtava insuliinin annostelun määriä, sillä ketogeeninen ruokavalio ei nosta verensokeria samalla lailla kuin runsashiilihydraattinen ravinto. Annosteltavan insuliinin määrää on syytä pitää tarkasti silmällä – ja konsultoida sitä ammattilaista.

On myös hyvä muistaa, että saavuttaakseen edellä mainittuja terveyshyötyjä, ei tiukka keto ole siihen ainoa ratkaisu. On mahdollista noudattaa myös liberaalimpaa ja sallivampaa vähähiilihydraattista ruokavaliota ja saavuttaa merkittäviä terveydellisiä hyötyjä.

Voit lukea täältä lisää vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta ja sen vaikutuksista elimistössämme.

Puhdas ja mahdollisimman vähän prosessoitu ruoka tekee meille hyvää.

Toivon tämän kirjoituksen tarjonneen sinulle vastauksia kysymyksiisi. Tiedätkö ehkä jonkun, joka saattaisi hyötyä tästä artikkelista? Jaa ihmeessä postaus myös hänen silmiensä eteen.

Lempeästi muistutan, etten ole ravitsemus- tai lääketieteen ammattilainen, vaan utelias ja tiedonjanoinen, tieteellisiin tutkimuksiin perustuvien informaatioiden läpikahlaaja. Kannustan lämpimästi tilanteen niin vaatiessa kääntymään asiaansa perehtyneen ammattilaisen puoleen.

Lisää tietoa vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta löydät täältä 👇 https://hermostoheikko.net/index.php/2022/11/22/lempea-painonhallinta-vahahiilihydraattisen-ruokavalion-avulla/

Tietoa epilepsiasta ja ketogeenisestä ruokavaliosta täällä 👇 https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fnins.2019.00005/full