
Miten huonekasvit vaikuttavat hyvinvointiin & 5 helppoa kasvia, joista aloittaa
Kasvien positiivinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin on tiedetty jo pitkään. Minkälaisia terveyshyötyjä huonekasvien ujuttamisesta elinympäristöömme on? Lue vinkit siihen, kuinka jokaisen meistä on mahdollista saavuttaa suotuisia terveysvaikutuksia jopa kummoisempaa viherpeukaloa omaamatta.
Ihmiselle on aikanaan ollut ominaista elää ja asua luonnon keskellä. Tämä vaikuttanee perimässämme yhä nykyäänkin, vaikka olemme rakentaneet meitä ympäröivästä maailmasta hyvin modernin verrattuna esi-isiemme elinympäristöön.
Ei siis liene yllätys, että kasveilla on tutkitusti monia terveyttämme ja hyvinvointiamme edistäviä vaikutuksia.

Kasvit vaikuttavat suotuisasti mm. kognitiivisiin kykyihimme. Keskittyminen ja muistikapasiteetti toimivat paremmin – luonnonympäristön vaikutuksen alaisena muistikapasiteettimme voi parantua tutkitusti jopa 20% verran!
Varsinkin kognitiivisia haasteita arjessa kohtaavat ihmiset saattavat ilahtua tästä tiedosta.
Kasvien pitäminen kotona sekä työpaikalla lievittää myös stressiä ja ahdistusta. Tämän lisäksi on todettu, että kasvillisuutta sisältävän ympäristön vaikutuksen alaisena tehdyt työtehtävät on suoritettu suuremmalla tarkkuudella.

Kasvit puhdistavat huoneilmaa
Hyvälaatuinen sisäilma tukee terveyttämme monin tavoin. Sen on todettu vaikuttavan toimintakykyymme sekä kognitiiviseen kyvykkyyteemme.
Sisäilman laatuun vaikuttavat useat eri tekijät, kuten ilmanvaihto sekä kosteus- ja lämpötilaolosuhteet.
Myös kasvillisuudella voi olla oma osuutensa – tätä tutkittiin jo avaruushallinto NASA:n (Yhdysvaltain liittohallinnon alainen ilmailu- ja avaruushallintovirasto) toimesta 1980-luvulla (Interior landscape plants for indoor air pollution abatement, 1989).
Huoneilma on täynnä monenlaisia epäpuhtauksia, vaikka silmämääräisesti emme niitä kykene erottamaan. Osa on peräisin ulkoilmasta. Näitä ovat mm.
- homeitiöt
- liikenteen epäpuhtaudet
- noki
- siitepöly
Kotiemme sisältä löytyy myös meidät epäpuhtauksille altistavia elementtejä. Niitä voivat olla esim.
- rakennusmateriaalit
- kodinkoneet
- kotitalouksissa käytettävät kemikaalit
- sisustusmateriaalit
- lemmikkieläimet
Samalla kun kasvit vapauttavat huoneilmaan kosteutta, sitovat ne itseensä ilman epäpuhtauksia. Kasvien juuristoalueen mikrobit nimittäin hajottavat nämä epäpuhtaudet ravinnoksi kasville itselleen sekä siinä majaileville pieneliöille.
Aika kätevää, vai mitä?
Tietenkin kasvien määrällä ja lajilla on myös vaikutusta – muutamien oikein valittujen kasvien ryhmittymä on toki tehokkaampi huoneilman epäpuhtauksien suhteen kuin yksinään ikkunalaudalla töröttävä kaktus.
Henkilökohtaisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että se yksittäinen piikkipallerokin on parempi vaihtoehto kuin täysin kasviton koti.

Millaisista kasveista sinun kannattaa aloittaa?
Mikäli kasvien maailma ei ole sinulle entuudestaan tuttu, voi olla viisasta aloittaa helposti hoidettavilla kasvilajeilla. Valinnanvaraa on silti paljon ja mikäli intoa alkaa löytymään enemmänkin, voi kasveja lisätä omien taitojen ja voimavarojen mukaan.
Alle olen listannut oman kokemukseni mukaan muutaman helppohoitoisen huonekasvin hoito-ohjeineen, joilla pääset (todennäköisesti) hyvin alkuun.
1. Anopinkieli
Anopinkieli (Sansevieria trifasciata, eli isoanopinkieli) on hyvin sitkeä ja monen kasviharrastajan mielestä haastavasti tapettavissa oleva huonekasvi. Se kasvaa luonnonvaraisena trooppisen Länsi-Afrikan alueella, joten se sietää hyvin kuivuutta.
Anopinkieli ei siis heti hätkähdä, vaikka unohtaisit kastella sitä – päinvastoin liika märkyys ja kylmä ovat huomattavasti kohtalokkaampia olosuhteita tälle itsepintaiselle kasville!
Anopinkieliä löytyy tummanvihreinä sekä vaalean ja vihreän juovikkaina. Lehdet voivat olla myös reunoiltaan vaaleammat ja keskeltä tummemman vihreät. Muodoltaan lehti on miekkamainen.
Kasvin koristearvo onkin pitkälti sen komeissa lehdissä, mutta joskus se voi hyvin viihtyessään kukkia sydänkesän aikoihin. Kukka itsessään on pieni ja vaalea, kukkavarsi kasvaa kasvin tyveltä n. 15-20cm mittaiseksi.
(Omaani en ole koskaan saanut kukkimaan, mutta ehkä se tänä keväänä heltyy minulle.)
Valon suhteen anopinkieli ei ole turhan tarkka, mutta parhaiten se kuitenkin viihtyy puolivarjoisalla paikalla. Mitä tummemmat lehdet, sitä paremmin kasvi sietää varjoa.
Kasvukaudella kasvualusta saa pysyä tasaisen kosteana, mutta kuitenkin maltillisesti. Talvikaudella multa saa kuivahtaa kasteluiden välissä kevyesti.
Kasvualustana kaktusmulta on hyvä. Kasvualustaa ja ruukkua ei tarvitse kovin tiheään olla vaihtamassa, sillä anopinkielen juuret kasvavat suhteellisen hitaasti.
Normaali huoneenlämpö on anopinkielen mieleen ympäri vuoden, mutta talvikaudella hieman viileämpikin ympäristö käy.
Anopinkieli ei kuluta ravinteita kovin paljon, joten kasvukauden aikana lannoitus pari kertaa kuukauden aikana on riittävä määrä.

2. Palmuvehka
Palmuvehka (Zamioculcas zamiifolia) on kotoisin Tansaniasta, itäisen Afrikan alueelta. Se on hyvin vaatimaton hoitonsa suhteen, eikä ole kovin tarkka siitä, onko kasvuympäristö varjoisa vai aurinkoinen.
Varjoisassa paikassa kasvavan palmuvehkan lehdet ovat tummemmat kuin valoisan kasvuympäristön omaavalla palmuvehkalla.
Kasvia kannattaa kastella harkiten, sillä se varastoi tehokkaasti vettä perunamaisen juurakkonsa avulla. Se kestää ankaraakin kuivuutta, vaikka kuivuus lopulta kellastuttaa lehtiä. Jälleen vettä saatuaan se kuitenkin kasvattaa nopeasti uudet lehdet juurakostaan.
Keväästä syksyyn vettä voi antaa kerralla runsaasti, kunhan multa saa kuivahtaa kunnolla ennen seuraavaa kastelukertaa.
Palmuvehka viihtyy normaalissa huoneenlämmössä ympäri vuoden. Talvella sille voi halutessaan tarjota kuivan lepoajan, mutta tämä ei ole välttämätöntä kasvun kannalta.
Kasvi kannattaa istuttaa uuteen ruukkuun vasta kun vanha ruukku on käynyt liian ahtaaksi.

3. Tillandsiat
Tillandsiat ovat suuri epifyyteistä (varsinaista kasvualustaa tarvitsemattomista päällyskasveista) koostuva kasvisuku, johon kuuluu satoja eri lajeja.
Suomalaisittain puhutaan myös eliaksenkukista, sillä ruotsalainen luonnontutkija Carl von Linné nimesi nämä jännittävät kasvit suomalaisen lääkärin ja kasvitieteilijä Elias Tillandzian mukaan. Yleisesti ottaen puhutaan myös ilmakasveista.
Nimensä mukaisesti nämä kasvit saavat kaiken tarvitsemansa kosteuden sekä ravinteet ilman kautta. Niiden juurien ainoa tehtävä on kiinnittää ne niille sopivaan kasvualustaan, kuten puun rungolle tai toisen kasvin päälle.
Ilmakasvit pitävät korkeasta ilmankosteudesta, joten niitä kannattaa sumutella ahkerasti.
Kasvukaudella, eli alkukeväästä syksyyn, kannattaa tillandsiaa kylvettää kerran viikossa. Voit tällöin asettaa kasvin lautaselle, jossa on kädenlämpöistä vettä. Yleensä 10-20min on sopivan mittainen aika. Lopuksi kasvi ravistellaan, ettei kosteutta jää liikaa muhimaan lehtien tyvelle.
Talvikaudella kerran kuukaudessa suoritettu lautaskylvetys riittää.
Valo-olosuhteiden kohdalla epäsuora valo on turvallisin ratkaisu, suoraa auringonvaloa ja paahdetta kannattaa välttää. Koska lajeja on lukuisia, valon määräkin määräytyy tarkemmin lajikohtaisesti. Harmaalehtiset lajikkeet sietävät auringonvaloa lähtökohtaisesti enemmän kuin muut lajit.
Tillandsiaa voi lannoittaa sumutetun veden kautta silloin tällöin kasvukaudella. Ne eivät kuitenkaan tarvitse suuria määriä lannoitteita, sillä eivät niitä luonnonvaraisessa kasvuympäristössään juuri saa osakseen.
Tillandsia saattaa hyvin viihtyessään jopa kukkia kerran elinkaarensa aikana.

4. Jättipeikonlehti
Jättipeikonlehti (Monstera deliciosa) kasvaa luonnonvaraisena eteläisen Meksikon alueen trooppisissa sademetsissä. Suosittu huonekasvi siitä on tullut näyttävien lehtiensä ansiosta, eikä sen hoidon vaativuuskaan huimaa päätä.
Peikonlehti viihtyy puolivarjoisassa paikassa suojassa vedolta ja suoralta auringonvalolta. Suorassa auringonvalossa kasvin lehtiin voi helposti ilmestyä ruskeita laikkuja. Lehtiä kannattaa sumutella usein, vaikka kasvi kestää kuivaakin huoneilmaa yllättävän hyvin.
Peikonlehteä kannattaa kastella ympäri vuoden tasaisesti, eikä päästää multaa kokonaan rutikuivaksi. Varsinkin kesäisin vettä kannattaa antaa reippaasti.
Kasvukaudella lannoitetta voidaan antaa viikoittain. Mikäli peikonlehden juuret eivät ole kokonaan täyttäneet kasvualustaa, ei kasvia kannata liian herkästi istuttaa uuteen kasvualustaan. Myös nuorien lehtien käsittelyssä kannattaa olla varovainen, sillä ne ovat pehmeitä ja vioittuvat helposti.
Peikonlehti kasvattaa ilmajuuria, joita ilmestyy pitkin kasvin vartta. Luonnonvaraisena peikonlehti kiinnittyy näiden ilmajuurien avulla puiden rungoille kasvamaan, mutta kotikasvina niillä ei juurikaan ole merkitystä. Halutessaan ilmajuuret voi ohjata kohti kasvualustaa, jonka saavuttaessaan ne alkavat toimimaan juurien tavoin.

Mikäli sinusta tuntuu siltä, etteivät lehtevät kasvit kaikesta huolimatta pysy hengissä, älä heitä kirvestä kaivoon. Suurilukuinen, joskin piikikkäiden kasvien suku odottaa kutsua kotiisi.
5. Kaktukset
Kaktukset (Cactaceae) ovat käytännössä piikikkäitä mehikasveja, jotka kestävät erinomaisen hyvin kuivuutta. Kaktusten sukuun kuuluu miltei parituhatta eri lajia, joten valinnanvaraa löytyy! Osa näistä kasveista myös kukkii, mikäli kukkivat kasvit ovat mieleesi. Kukkimisen odotteluun kannattaa kuitenkin varata aikaa ja hermoja, sillä kaktukset ovat hyvin hidaskasvuisia.
Kaktusten ulkonäkö vaihtelee pienistä pallomaisista kasveista aina suureen, puumaiseen ulkomuotoon. Yhteistä kaikille kaktuksille on kuitenkin se, että niiden laajentunut varsi on käytännössä kasvin ainoa yhteyttävä elin. Kaktuksen varsi toimii samalla tavalla kuin kasvien lehdet yleensä. Se myös varastoi runsaasti vettä.

Kaktusten piikit ovat alun alkaen kehittyneet suojaamaan kasvia vettä etsiviltä eläimiltä. Osalla ne ovat suuria ja teräviä, osalla pienempiä ja karvojen peittämiä.
Lajikkeesta riippuen kaktusta kastellaan 2-3 kertaa kuukaudessa. Ilmava ja helposti vettä läpäisevä kasvualusta on kaktuksen mieleen, vesi ei saa jäädä seisomaan. Liikakastelu onkin käytännössä miltei ainoa konsti saada tämä sitkeä kasvi hengiltä!
Kannattaa rohkeasti lähteä etsimään itselleen sopivaa kasvilajia. Uskallan väittää, että pienellä vaivannäöllä ja oikealla lajivalinnalla jokainen meistä voi saada jonkinlaisen kasvin pysymään hengissä!

Nyt tiedät millaisilla tavoilla kasvit parantavat hyvinvointiamme. Tiedätkö kenties jonkun, joka voisi hyötyä tästä postauksesta? Jaa artikkeli ihmeessä hänelle ja mahdollistat orastavan kasvihulluuden alun!
Vilkaise täältä Hermostoheikon vinkkejä, kuinka lisätä hyvinvointia arkeen.

