Miten lemmikkieläimet vaikuttavat hyvinvointiimme? Lue 11 selkeää vaikutusta

Olemme pitkään tienneet lemmikkieläinten omaavan paljon positiivisia vaikutuksia terveytemme kannalta, vaikka ne välillä voivatkin ajaa meidät miltei hulluuden partaalle. Mitä nämä positiiviset vaikutukset sitten tarkalleen ottaen ovat?

Vuonna 2016 tehdyn Kulutustutkimuksen mukaan suunnilleen 31% suomalaisista kotitalouksista sisällytti kattonsa alle jonkinlaisen lemmikkieläimen. Määrät ovat selkeästi nousujohteisia etenkin koirien kohdalla.

Tämä ei ole ollenkaan huono asia kun otetaan huomioon se, että ihmisten ja muiden eläinlajien yhteiselolla on todettu olevan paljon suotuisia vaikutuksia terveyteemme.

Ne eivät ainoastaan tuo rapaa ja karvoja sisälle aiheuttaen hetkiä, jolloin saattaa olla lähes mahdotonta löytää sitä kuuluisaa hopeareunusta karvakaverin omistamisesta.

Päinvastoin ne tekevät meille myös paljon hyvää.

Täysin selvillä ei ole, miksi suhde eläimeen edistää hyvinvointiamme niin monilla eri tavoilla. Yhdeksi teoriaksi tästä on esitetty sitä, että eläin ei tuomitse meitä yksilöinä vaan kohtaa meidät juuri sellaisena kuin olemme.

Tarvehierarkia voi tarjota selityksiä

Vastauksia on etsitty myös tarveteoriasta. Sen mukaan ihmisellä on kolme perustavanlaatuista psykologista tarvetta. Näitä ovat autonomia, kompetenssi ja liittyminen (ns. self-determination theory).

Lemmikin on todettu olevan mahdollista täyttää liittymisen tarve.

Autonomialla tarkoitetaan tässä asiayhteydessä käsitystä tahdonvapaudesta. Kompetenssi taas tarkoittaa uskomista omiin kykyihin. Liittymisen tarve taas tarkoittaa yhteyttä toiseen elolliseen ja turvalliseen olentoon.

Toki vaikutuksen intensiivisyyteen liittyy kyseessä olevan suhteen laatu sekä kiintymyksen määrä.

Eli jos naapurisi jatkuvasti haukkuva ja postilaatikkosi alituisesti merkkaava koira ei herätä sinussa lämpimiä tunteita, älä huolestu.

Se kuuluisa Maslowin tarvehierarkia

Myös Maslowin tarvehierarkiasta vastauksia on etsitty. Eläinten on huomattu täyttävän kyseisen tarvehierarkian ns. korkeimmat tarpeet, joita ovat

• yhteenkuuluvuus ja rakkaus
• arvostus
• kunnioitus
• itsensä toteuttaminen

Positiivisten tunteiden on huomattu lisäävän henkisiä voimavaroja. Tällä itsessään on positiivisia tunteita ja kokemuksia vahvistava vaikutus, joka lisää suhteen palkitsevuutta.

Lemmikkieläimet rauhoittavat meitä

Yleisesti ottaen lemmikkieläinten seurassa oleminen vähentää stressihormoni kortisolin tuotantoa ja rauhoittaa meitä fysiologisesti.

Lemmikkieläinten stressiä lieventävä vaikutus onkin todettu useissa eri tutkimuksissa (siitä huolimatta, että ne hyppisivät akvaariosta ulos tai söisivät parhaat kenkäsi).

Esimerkiksi akvaarion tarkkailulla on rauhoittava vaikutus ihmiseen. Kalojen liikehdinnän seuraaminen laskee sykettä ja verenpainetta.

Koiran läsnäoloon keskittyminen taas estää ajatuksia harhailemasta maksamatta oleviin laskuihin ja tekemättömiin kotitöihin.

Haluatko mahdollisesti elää pidempään?

Edellä mainituilla esimerkeillä voi olla kauaskantoisia, positiivisia seurauksia. Saatat nimittäin jopa elää hitusen pidempään kuin lemmikitön naapurisi.

Tutkimusten mukaan stressi lisää sydän– ja verenpainetautien mahdollisuutta n. 20%.

Koska lemmikkieläimillä on meihin stressiä lieventävä vaikutus, sydämemme lyöntitiheys ei ole yhtä tiheä saati verenpaineemme ihan niin korkea kuin eläimettömillä ihmisillä.

Elimistösi saa siis pientä etumatkaa hyvinvoinnin saralla ja jaksaa näin mahdollisesti pidempään.

Lemmikkieläimet saavat meidät liikkeelle

Kuten varmasti jokainen tiedämme, liikunta kaikissa muodoissaan tekee meille hyvää. Mikäli omistat koiran, on paikoillaan sisällä pysyminen miltei mahdotonta (ellei koirasi ole samanlainen kuin omani – se olisi varmaan halunnut syntyä aurinkoisempaan maahan terassille sohvatyynyksi).

Englannissa teetetyn tutkimuksen mukaan koiranomistajat kävelevät päivässä keskimäärin 20 minuuttia enemmän kuin ihmiset, joilla ei ole koiraa.

Määrä voi tuntua äkkiseltään suhteellisen pieneltä, mutta sillä on iso rooli päivittäisessä hyvinvointiamme ylläpitävässä aktiivisuuden määrässä.

Tutkimuksessa pohdittiin jopa sitä, että terveydenhuollon ammattilaiset voisivat mahdollisesti suositella siihen kykeneville iäkkäämmille ihmisille koiran hankintaa tai yhteisomistajuutta.

Tällä olisi mahdollisesti merkittäviä terveyttä ja toimintakykyä ylläpitäviä vaikutuksia.

Myös vastustuskyky paranee ulkona

Tutkimukset osoittavat meille myös sen, että lemmikkieläinten omistaminen lisää vastustuskykyämme. Vaikutukset voivat olla merkittäviä nimenomaan lapsuusiällä.

Lasten altistuessa enemmän erilaisille maaperäisille bakteereille ja mikrobeille kehittyy heidän vastustuskyvystään vahvempi.

Lemmikkieläimet myös kuljettavat näitä edellä mainittuja (onneksi varsin pieniä ja huomaamattomia) eliöitä kiitettävän määrän kotiin sisälle asti, joten tätä positiivista mikrobialtistusta on aika haastavaa paeta tehokkaimmallakaan siivouksella.

Vähemmän särkylääkettä purkista – lemmikkieläimet apuun kivun hoidossa

Lemmikkieläinten vaikutuksesta fyysisiin kiputuntemuksiin on tehty useita tutkimuksia ja tulokset puhuvat puolestaan. On nimittäin todettu, että jo pelkästään lemmikkieläimen katseleminen voi vaikuttaa kipua lievittävällä tavalla.

Ihmisen ja koiran katsoessa toisiaan silmiin alkavat molempien aivot erittämään oksitosiinia. Oksitosiini on niin kutsuttu rakkaushormoni, jolla on kipua lievittävä vaikutus. Se on myös yleisesti yhdistetty hoivaviettiin.

Tehokkaampi tapa oksitosiinin tuotannon lisäämiseen on katsomisen sijaan fyysisesti silittää koiraa.

Koiran silittämiseen ei tarvitse reseptiä

Amerikkalaisella kipuklinikalla toteutetun tutkimuksen aikana osalla lääkärin tapaamista odottavista kipupotilaista oli mahdollisuus silittää koiraa.

Koiraa silittäneillä henkilöillä todettiin tapaamisen aikana vähemmän kiputuntemuksia kuin verrokkiryhmällä, jotka eivät olleet tekemisissä koiran kanssa odotustilassa.

Koiranomistajilla on myös todettu olevan jo peräti kuukauden jälkeen vähemmän pieniä terveysvaivoja, kuten päänsärkyä, univaikeuksia tai selkäkipuja.

Mahdollisena selittävänä tekijänä on pidetty kävelyn lisääntymistä, sillä esimerkiksi kissanomistajiin verrattuna terveyshyötyjä oli enemmän.

Eläimet auttavat keskittymään

Kuten aiemmin todettiin, auttavat lemmikkieläimet meitä rauhoittumaan. Tämän lisäksi ne kykenevät myös auttamaan meitä keskittymään paremmin.

Tämä ilmenee tutkimuksessa, joka suoritettiin kahden keskittymisongelmia omaavan lapsiryhmän välillä.

Tutkijat kokeilivat, millaisia vaikutuksia koiran läsnäololla olisi ADHD-lapsien ryhmässä. Toteutettiin 12 viikon tutkimusjakso, jonka aikana toinen ryhmä lapsia luki oikealle koiralle 30 minuutin ajan kirjaa.

Lapsista toinen ryhmä luki myös 30 minuuttia kirjaa, mutta koiraa muistuttaville nukeille.

Aidolle koiralle lukeneiden lasten ryhmässä todettiin tutkimusjakson päätteeksi vähemmän käyttäytymisongelmia. Heidän keskuudessaan esiintyi myös enemmän parantuneita sosiaalisia taitoja, yhteistyön kehittymistä sekä jakamista.

Rauhoittumista marsujen keskellä

Siinä missä koira luokkahuoneessa auttoi ADHD-lapsia keskittymään ja huomioimaan toisensa paremmin, osoittivat myös marsut pätevyytensä epävirallisina hyvinvointivaikuttajina.

Tutkijat halusivat nimittäin kokeilla, kuinka marsujen kanssa vietetty aika voisi vaikuttaa autismin kirjon häiriöstä kärsivien lasten mielialaan.

Tutkimuksessa huomattiin, että lasten vietettyä 10 minuuttia valvotusti marsujen kanssa leikkimässä, oli heidän ahdistustasonsa laskenut. Myös sosiaalinen vuorovaikutus parantui ja kiinnostusta omiin ikätovereihin osoitettiin enemmän.

Mahdollisena selityksenä pidetään mm. sitä, että eläimet tarjosivat edellä mainittujen hyötyjen lisäksi ehdotonta hyväksyntää, mikä osaltaan rauhoitti lapsia.

Lemmikkieläimet opettavat vastuuta ja rutiineja

Osana lemmikkieläinten omistamista tulee tietenkin vastuu eläimen hyvinvoinnista. Myös lajikohtaisten tarpeiden tulee täyttyä.

Mikäli haluat nostaa aktiivisuustasoasi, kannattaa harkita koiraa lenkkikaveriksi. Mikäli taas haluaisit rauhoittua stressin kiemuroista, ehkä akvaarioharrastuksesta voisi olla apua.

Kaikki eläimet eivät sovi kaikille, eikä näin tarvitse ollakaan.

Kalat vastuunkannon opettajina

Kiinnittäessämme huomiota eläimen hyvinvointiin ja hoitamiseen tulemme samalla kehittäneeksi vastuunkantoamme. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii tutkimus, joka teetettiin tyypin 1 diabetesta sairastavien nuorten avulla.

Tutkijat antoivat joukolle diabetesta sairastavia nuoria lemmikkikaloja hoidettavakseen. Kalat piti ruokkia kahdesti päivässä ja tarkistaa veden sopivuutta päivittäin erilaisin mittauksin. Vesi piti myös vaihtaa viikoittain.

Verrattuna nuoriin, joilla ei ollut kaloja hoidettavanaan, olivat kaloja hoitaneet nuoret vastuullisempia verensokerinsa seuraamisessa. Koska verensokerin seuranta on välttämätöntä heidän terveytensä ylläpitämiseksi, olivat tulokset ilahduttavia.

Eläimet tosiaan tekevät meille kaiken kaikkiaan hyvää

Voitaneen siis todeta, että lemmikkieläimet todellakin tekevät meille lukemattomilla eri tavoilla hyvää. Ne pitävät meille seuraa ja kiskovat meidät liikkeelle ulos luontoon. Ne tarjoavat läsnäolonsa ja lohtunsa, antavat silittää ja tarkkailla.

Ja mikä parasta, ne eivät tuomitse. Eläin on vilpitön eikä osaa suunnitella mitään perustavanlaatuista pahaa selkäsi takana sinua vastaan. Se ei käännä takkiaan tai puhu pahaa.

Riität ja kelpaat sellaisena kuin olet, kunhan vain pidät huolta siitä, että myös lemmikkikaverisi voi hyvin.

Kuin huomaamatta sosiaalisempi eläinten avulla

Se, mikä eläinystävissä on myös hienoa, on niiden tapa laskea ihmisten välisen spontaanin kanssakäymisen rimaa. Saatamme aloittaa helpommin keskustelun peräti tuntemattoman kanssa, mikäli molemmilla on koira mukanaan.

Koira tuo turvaa ja luottamuksen tunteen siihen, että henkilöillä on jo jotain yhteistä, mitä jakaa keskenään. Tämä auttaa aloittamaan keskustelua.

Toisinsanoen siinä missä eläimet voivat täyttää liittymisen tarpeemme, saavat ne myös meidät liittymään muihin ihmisiin helpommin.

Jos ei nyt kuitenkaan väkisin aivastellen

Tietenkin on muistettava, että osa ihmisistä on allergisia erilaisille eläimille. Tästä huolimatta mahdollisuuksia lemmikin omistamiseen voi etsiä silloin erilaisesta eläinryhmästä kuin mitä omat allergiat edustavat.

Harva meistä on allerginen esimerkiksi erilaisille matelijoille tai kaloille, sillä suomuista ei irtoa samalla tavalla hilsettä, pölyä saati karvoja.

Mikäli suomulliset ystävämme aiheuttavat enemmän sätkyjä ja tärinöitä kuin oksitosiinipurkauksia, miettisin toki ehkä kahdesti.

Joka tapauksessa uskon, että miltei jokaiselle meistä on olemassa sopiva eläinkaveri, kunhan kartoittaa mahdollisuuksia tarpeeksi.

Ja koska kertaus on opintojen äiti…

Nyt tiedät, että lemmikkieläimet voivat vaikuttaa sinuun positiivisesti mm.

• rauhoittamalla sinua fyysisesti ja tätä kautta henkisesti
• laskemalla stressitasojasi
• mahdollistamalla pidemmän elämän avaintekijöitä
• saamalla sinut liikkeelle
• vähentämällä kiputuntemuksiasi
• auttamalla sinua keskittymään hetkeen
• lievittämällä ahdistustasi
• vahvistamalla vastustuskykyäsi
• auttamalla sinua luomaan rutiineja
• kannustamalla sinua ottamaan kontaktia muihin ihmisiin
• antamalla sinulle ehdotonta läheisyyttä sekä hyväksyntää

Toivottavasti kirjoituksesta oli sinulle hyötyä. Koitko artikkelin hyödyllisenä? Jaa se siinä tapauksessa eteenpäin ja auta levittämään keinoja lisätä hyvinvointia.

Voit seuraavaksi vilkaista täältä Hermostoheikon vinkkejä siihen, millaisilla muilla keinoilla voit lisätä hyvinvointia arkeen.

Muita hyödyllisiä linkkejä 👇

• Täältä pääset tutkimukseen koiran liikkeellä pitävistä hyvistä vaikutuksista ikääntyvien keskuudessa.

• Mikäli taas kiinnostuit mainituista keskittymiseen ja rauhoittumiseen liittyvistä tutkimuksista, näet keskittymisen parantumista mittaavan tutkimuksen täältä.

• Akvaariokalojen rauhoittavasta vaikutuksesta pääset lukemaan täältä. Tutkimukseen kaloista vastuunkannon opettajina taas pääset tästä linkistä.

• Lisään tähän sinulle vielä mahdottoman hyvän tietopankin koiran vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin, ole hyvä.