Viisi toimivaa vinkkiä, joiden avulla rauhoitat hermostoasi taaperoarjen keskellä

Fibromyalgiaa sairastavalle on tyypillistä, että palautumisen ollessa puutteellista keskushermoston suojausmekanismit ajautuvat pysyvään herkistyneisyyden tilaan. Taaperoarki voi tällöin näyttäytyä hermostollisesti raskaana. Hermostoa on kuitenkin mahdollista yrittää rauhoittaa muutamilla kikoilla.

Jatkuva meteli, elämäniloa- ja riemua hersyvä kikatus, sylissä rymyäminen ja pomppiminen kesken laskujen maksun – kuulostaako tutulta?

Elämä pienten lasten kanssa sisältää tulvan erilaisia aistiärsykkeitä. On paljon kovia ääniä, fyysistä kontaktia sekä visuaalinen vuori mitä mielikuvituksellisempia sisustusratkaisuja.

Joskus kaikki tämä voi yksinkertaisesti olla liikaa kenelle tahansa meistä. Onneksi on kuitenkin olemassa monenlaisia keinoja rauhoittaa hermostoa ja mieltä kaiken tämän keskellä.

Esittelen sinulle nyt viisi itse toimivaksi kokemaani vinkkiä.

1. Kuulosuojaimet päähän

Itse olen aina ollut hyvin herkkä erilaisille ääniärsykkeille. On kurjaa huomata, kuinka oman lapsen kovaääninen kikatus ja kiljuminen on saattelemassa valmiiksi väsyneen huoltajan miltei toiseen todellisuuteen.

Mainittakoon, että siinä todellisuudessa pienet, ilkeät tontut hakkaavat symbaalilautasia vastakkain ympärilläni ja risan näköinen, käyntiin vedettävä apina hakkaa korvani vieressä rumpusooloa kattilankansilla. Lisäksi joku tökkii neuloilla.

Niin huvittavalta kuin se saattaakin kuulostaa, vaikeina hermostopäivinä yhteisiin leikki- ja rymyhetkiin voi olla helpompi heittäytyä mukaan kuulosuojaimet päässä. Tämä on herättänyt hilpeyttä omassa ystäväpiirissäni, mutta minulle ja lapselleni kikka on ollut toimiva!

Annetaan siis kuulosuojaimille niiden ansaitsemaa tunnustusta ja kunniaa – ne ovat kerrassaan nerokas keksintö.

2. Älä päästä visuaalista kaaosta valtaan

Tämä on helppo sanoa ääneen jälkiviisaana – toteutus reaaliajassa on toki eri asia. Huomasin kuitenkin stressitasossani selkeän eron sen suhteen, vietätkö suurimman osan ajastasi sekaisessa vai järjestyksessä olevassa ympäristössä.

Stressitasot taas ovat suoraan yhteydessä hermostomme tilaan ja tätä kautta ne liittyvät kaikkiin tuntemuksiimme, niin emotionaalisiin kuin fyysisiinkin.

Jokaisen kotona on välillä kaaosta ja se on täysin normaalia. Taaperot kun ovat tavattoman nopeita sisustamaan paikat mieleiseensä järjestykseen, eikä siihen tunnu aina auttavan mikään.

Huonoa omatuntoa tai syyllisyyttä tästä on siis turha potea.

On kuitenkin mahdollista, että juuri sillä hetkellä saatavilla olevien tavaroiden ja lelujen määrää karsimalla sekä kohtuulliseen minimalismiin pyrkimällä ympäristön kaaokseen ajautumista voi yrittää hillitä.

Lisäksi on saatavilla monenlaisia käteviä säilytysjärjestelmiä, joiden avulla tavaroiden organisointi helpottuu. Eikä tähän välttämättä tarvita paljon rahaa, kierrätys on siitä upea asia.

Itse tosin olin sen suhteen niin laiska, että turvauduin ainoastaan vanhoihin kunnon Smart store- laatikoihin. Ei ehkä kovin esteettistä, mutta ajoi asiansa! Kannet olivat niin jämäkät ja tiukat, etteivät pienet, ehtiväiset näpit kyenneet avaamaan niitä.

3. Älä yritä tavoitella täydellisyyttä

Moni huoltaja kantaa tiedostaen tai tiedostamattaan suuria paineita toimintansa riittävyydestä lapsen suhteen. Ilmiö on yleinen ja pohjamekanismeiltaan oletettavasti hyödyllinen – joskus se voi kuitenkin saada liioitellut mittasuhteet.

On lapsen edun mukaista, että huoltaja pyrkii tekemään kaikkensa varmistaakseen pienen ihmisenalun hyvinvoinnin.

On kuitenkin olemassa kysymys, jota olen opetellut kysymään itseltäni tasaisin väliajoin. Kysymys kuuluu näin – mikä on riittävän hyvä? Ei täydellinen, vaan riittävän hyvä.

Täydellisyyden tavoittelu kuluttaa voimavarojamme suuresti. Kaikki nämä kulutetut voimavarat taas ovat poissa yhteisistä ja mukavista hetkistä, joita voisimme lapsen kanssa viettää pesemättömien tiskien murehtimisen sijaan.

Täydellisyyden tavoittelusta ja suorituskeskeisyydestä irti pääseminen vaatii asian tiedostamista sekä aktiivista ajatustyötä sen eteen. Se on kuitenkin mahdollista!

En ole onnistunut siinä täysin vielä itsekään, mutta suunta on oikea.

4. Kotiympäristö taaperovarmaksi

Taaperon maailmassa ei ole olemassa erittelyä hänelle sallittujen tavaroiden sekä kodin sisustuselementtien välillä. Siinä, missä itse nautit esimerkiksi suurista viherkasvi-istutuksista pitkin taloa, voin taata myös taaperosi nauttivan niistä – omalla tavallaan.

Ja se tapa sisältää rutkasti multaa joka paikassa.

Huvittavaa kyllä, en koskaan ollut niin viisas, että olisin väliaikaisesti poistanut maantasalla olevat kasvielementit kodistamme. Itsepintaisesti (ja välillä itkien) kasasin multaa takaisin ruukkuihin ja imuroin kaikkialle levinnyttä, hienojakoista kasvualustaa.

Jälkikäteen ajateltuna olisin säästynyt huomattavalta määrältä stressiä ja negatiivisia tunteita, mikäli olisin päätynyt poistamaan lattiatason kasvit väliaikaisesti. En nimittäin usko istutuksista saatujen positiivisten vaikutusten yltävän samalle tasolle niistä lopulta aiheutuneen ylimääräisen työn kanssa, huoltajan pahasta mielestä puhumattakaan.

Suosittelen sinua olemaan viisaampi, oli mahdollinen vastaava esimerkkisi mikä tahansa. Itsepäisenä ja hölmönä kun en itse tietenkään osannut antaa periksi.

Voin kuitenkin kertoa sinulle, että tällä tahtojen taisteluareenalla tulet häviämään taaperollesi ennemmin tai myöhemmin.

Minimoi siis stressi poistamalla turhaa kieltämistä ja puuttumista vaativat elementit väliaikaisesti kodistasi tai vaihtoehtoisesti sovella niistä toimivampia nykyiseen elämäntilanteeseesi.

(Mainittakoon, että viherkasvien suhteen kannattaa muutenkin olla tarkkana, sillä yllättävän moni suosituista kasveistamme on myrkyllisiä.)

5. Älä ikinä napsaise omaa aikaa unesta

Pitkän päivän ja jatkuvan saatavilla sekä läsnä olemisen jälkeen keho ja mieli huutavat omaa aikaa. Tämä on inhimillistä ja ymmärrettävää.

Huonoin mahdollinen ratkaisu on kuitenkin ihastua yksinolon ja hiljaisuuden tunteeseen niin paljon, että jäät valvomaan (kuten minä tein, tietenkin).

Tällä tavalla toimimalla teet hermostollesi karhunpalveluksen – seuraava vuorokausi tulee olemaan entistä haastavampi. Huono uni voi nimittäin lisätä kivun tuntemuksia, heikentää kognitiivisia kykyjä sekä vaikuttaa mielialaan muutenkin negatiivisesti.

On sanottu, että unettomuus on mielenterveytemme pahimpia vihollisia. Väite ei ole tuulesta temmattu, vaan pitää paikkansa. Tästä syystä onkin erityisen tärkeää, että pidät huolen omasta unensaannistasi – mahdollisuus vapaampaan ajankäyttöön koittaa kyllä!

Jokainen meistä tarvitsee omaa aikaa. Oman ajan merkitys tuntui kohdallani korostuvan lapsen saannin jälkeen, eikä ihme – pienen lapsen kanssa eläminen on jatkuvaa, symbioottista tasapainottelua.

Yksin vietetty aika voi auttaa meitä rauhoittumaan, jäsentelemään ajatuksiamme ja tunteitamme sekä antaa mahdollisuuden kaivata lasta.

Tarkoitan tällä sitä, että mikäli olet kiinni pienen lapsen hoivaamisessa 24/7, eivät tunteet ole enää välttämättä enimmäkseen pelkästään positiivisia. Se on täysin normaalia. Kaikki tunteet ovat sallittuja.

Älä epäröi pyytää apua ystävältä, sukulaisilta tai neuvolasta. Oman ajan toivominen ja tavoittelu ei tee sinusta itsekästä huoltajaa, päinvastoin. Investoimalla omaan hyvinvointiisi varmistat myös lapsesi hyvinvoinnin.

Nyt tiedät viisiä vinkkiä siihen, kuinka voit rauhoittaa mieltäsi ja hermostoasi taaperoarjessa. Onko sinulla kenties omia hyväksi havaittuja keinoja, joita listalla ei esiintynyt? Jaa vinkkisi somessa tai kommenttikentässä, niin jatketaan juttelua.

Voit vilkaista täältä viisi vinkkiä siihen, miten voit hillitä kipuoireilua arkiaskareiden lomassa.

Mikäli arki tuntuu sinusta liian raskaalta, älä jää yksin asian kanssa. Ota matalalla kynnyksellä yhteyttä sinulle läheisiin ihmisiin sekä tarvittaessa neuvolaan. Myös erilaisia matalan kynnyksen puhelinpalveluita on olemassa, esimerkkinä maksuton Mannerheimin Lastensuojeluliiton vanhempainpuhelin ja chat-palvelu.